Isosisko Saksasta

07.02.2012 YFU

”Hänen olisi tarkoitus olla kesään asti”, vastasin varovasti,
kun tuttavat kyselivät, kuinka kauan vaihto-oppilaamme asuisi meillä. Takana
oli ihana, hyvin sujunut kesä ensimmäisen luonamme asuneen kesävaihto-oppilaan
kanssa. Silti koko vuoden isäntäperheys hieman jännitti.
Myös saksalaista vaihtotytärtämme Lisaa jännitti. Kun hän
kuuli meistä ensimmäisen kerran, hän päivitti hämmennyksen sekaisella
innostuksella Facebookiin: ”I have a host family and five little sisters!”
Jo vilkkaanpuoleinen kotimatka tulovalmennuksesta yhdessä
host-isän ja muutaman pikkusiskon kanssa osoitti kuitenkin, että Lisa
sujahtaisi viisilapsisen uusperheemme arkeen käsittämättömällä sulavuudella.
Pikkusiskojen kinastelun Lisa kuittasi toteamalla, että lapset ovat lapsia.
Vuosivaihtarin kanssa lähdimme siitä periaatteesta, että
perhe elää perusarkeaan – eikä isossa perheessä muu toki olisi mahdollistakaan –
ja vaihto-oppilas näkee suomalaista elämää siinä samalla. Vuodessa ehtii
kuitenkin tapahtua monenlaista ilman, että perheen pitäisi jatkuvasti olla
järjestämässä superarkea. Ihanuuksia ja yllätyksiä on toki silti ehditty kokea.
Osan niistä on järjestänyt YFU, jonka retkillä Lisa on päässyt näkemään Suomea
sieltä täältä sekä Tallinnan.
Kulttuurierot Saksaan ovat sen verran pieniä, etteivät ne
meillä ole arjessa juurikaan näkyneet. Suurimmat yllätykset, puolin ja toisin,
on koettu ruokapöydän ääressä. Lisa tykkää ruoan laittamisesta ja leipomisesta,
niinpä meillä on ollut tuoretta leipää tuon tuosta ja herkullisia ruokia saksalaisin
reseptein silloin tällöin. Jännittävin näistä kokemuksista on ehkä ollut
jouluksi valmistettu makeansuolainen piparkakkukastike, jota päätettiin
luovasti nauttia kinkun kanssa. Ei se kuulemma kuitenkaan ihan samalta
maistunut kuin isoäidin tekemänä.
Kirjoittaessani tätä olemme juuri päässeet kokemaan
kunnollista talvea paukkupakkasineen. Lisa on kulkenut koulumatkaansa kävellen
halki valkean maiseman, ihastellut runsasta lunta ja hämmästellyt sitä, miltä
yli kahdenkymmenen pakkasasteen kylmä tuntuu. Koulussa harjoitellaan
vanhojentansseja varten ja luetaan koeviikon kokeisiin. Luokkatovereistaan Lisa
on löytänyt parhaat suomalaiset ystävänsä, joiden merkitys Suomeen
rakastumisessa on ollut suuri. Osaltaan he näyttävät saksalaistyttärellemme
elämää tässä maailmankolkassa tavalla, jolla me host-vanhemmat tai pikkusiskot
emme voisikaan.
Pikkusiskoille talvisisko on tullut hyvin tärkeäksi.
Aktiivinen, valoisa ja vastuuntuntoinen teini on ollut mitä parhain esimerkki
tuota pikaa murrosikäistyville koulukkaillemme. Pienimmästä siskostaan Lisa
totesi eräänä päivänä kauniisti: ”Hän on minun paras kaksivuotias kaveri”. Ja
sitten he leikkivät yhdessä Lisan joululahjaksi saamalla muumitalolla.
Toki elämä vaihto-oppilaan kanssa on arkea siinä missä muulloinkin.
Perheen vieraskoreus oli sekin jo kesän aikana ehtinyt kovasti karista. Lapset
kinastelevat, aikuiset hermostuvat ja joskus vaihto-oppilaankin kärsivällisyys
kohtaa päänsä. Me elämme kuin perhe ja Lisa on yksi meistä.
Muutama viikko sitten Lisalla oli YFUn puolivuosivalmennus. Enää
emme mietikään sitä, etteikö tyttö kestäisi meitä kesään asti, vaan
suunnittelemme tulevien vuosien matkoja, jotka perheemme varmasti suuntaa
Saksaan. Puolivuosiviikonlopulta Lisa palasi kotiin keskelle pikkusiskon
syntymäpäivähulinaa ja sanoi: ”On kiva tulla kotiin!”
– Sirpa Timonen-Nurmia, Rajamäki


Uusimmat blogit

04.03.2015 Florida Lue lisää »
26.02.2015 Eroja Lue lisää »
28.02.2014 Berlin Lue lisää »
22.12.2011 Lue lisää »

    Vaihto-oppilaita maailmalla