Perillä USA:ssa

15.08.2016 YFU

Kia, USA

Hello!

Oon päässyt perille USA:han! Mun matka alkoi tiistai-aamuna neljän
aikaan kun lähdettiin kentälle. Olo oli aika sekava, koska en oikein
saanut unta yöllä ja kaikenlaiset ajatukset vaan risteili päässä. Kun
heipat oli lentokentällä sanottu, kaikki vaihtarit suuntasivat kohti
turvatarkastusta ja lähtöporttia, jolta ensimmäinen lento kohti
Frankfurtia lähtisi kello 6.50.

Frankfurtin lentokentällä
Matkalla Chicagoon

Lennettiin siis yhdessä muiden vaihtareiden kanssa Frankfurtin kautta
Chicagoon, josta kaikki lähtivät omiin suuntiinsa joko yksin tai parin
muun kanssa. Chicagossa meidän apuna oli monta YFU:n vapaaehtoista,
jotka saattoivat meidät omille lähtöporteillemme. Mun lento lähti
Chicagosta noin kuusi tuntia edellisen laskeutumisen jälkeen, joten
mulla oli aika paljon aikaa vaan odotella lähtöä. Mä myös lensin yksin
Chicagosta Traverse Cityyn ja mun lento taisi olla viimeinen meistä
vaihtareista. Mun lento oli myöhässä ja sen lähtöporttia vaihdettiin
ainakin kolme kertaa (onneksi saman terminaalin sisällä). Chicagon
lentokentällä ei ollut erityisemmin mitään kauppoja ja henkilökunta oli
melko töykeää. Vessan ovenraosta näki melkein suoraan sisälle ja
lentokenttä oli muutenkin aika synkkä.

Ensimmäiset näkymät Chicagosta ja USA:sta

Kun vihdoin pääsin koneeseen, mun paikalla istui joku, ja yritin
jotenkin kiltisti pyytää häntä siirtymään niin, että pääsisin istumaan
mun omalle paikalle. Tää tuntuu musta jälkikäteen vähän tyhmältä, sillä
oisin vaan voinut ite istua jonnekkin muualle, kun paikkoja oli
kuitenkin vapaana, eikä mun ois tarvinnut vastaanottaa niitä vihaisia
katseita kaikilta muilta matkustajilta, kun pyytelin niitä siirtymään…
Olin kuitenkin aika väsynyt aikaisemmasta matkustamisesta, joten
menköön sen piikkiin.

Saavuin Traverse Cityyn jotenkin aivan outoon aikaan, ja aikaisemmin
kuin tarkoitus, joten mun hostperhe ei ollut vielä ehtinyt paikalle kun
olin jo kerännyt matkatavarani ja olin valmiina odottamassa heitä.
Aluksi en saanut edes wi-fiä toimimaan, joten en saanut heihin edes
yhteyttä. Onneksi Travese Cityn lentokenttä oli PALJON siistimpi,
mukavampi, pienempi ja kauniimpi kuin Chicagon lentokenttä. Myöhemmin
sain nähdä että koko Traverse City on todella kaunista aluetta. Siellä
onkin lähin iso ostoskeskus Gaylordista, jossa asun, ja tullaan
todennäköisesti käymään siellä vielä useasti tän vuoden aikana!
Lentokentällä sain ensimmäistä kertaa huomata kuinka mukavaa väkeä
täällä oikeasti on, koska kun istuin odottamassa hostperhettäni, mulle
tuli juttelemaan sellainen iloinen nainen (joka oli töissä siellä
lentokentällä), ja hän kertoi, että hänen tyttärensä oli juuri palannut
vaihdosta Saksasta ja toivotti mut tervetulleeksi USA:han. Ihana!

Kun mun hostperhe saapui hakemaan mua, ne oli todella pahoillaan siitä,
että ei ollu vastaanottamassa mua heti, mutta kyllä mä tiesin, ettei se
ollut niiden vika. Olin muutenkin aika hyvällä tuulella, että olin vaan
iloinen vihdoin tavatessani heidät. Lisää vain kokemuksia tähänkin
vuoteen! Ainakin mun mielestä tää oli aika hauska tapa aloittaa
vaihtovuosi.

Hostsisko Kenzie, minä ja Lukas

Parin päivän päästä haettiin mun saksalainen hostveli myös lentokentältä
(hän lensi samalla lennolla kuin mä pari päivää aikaisemmin, tosin se
ei tällä kertaa ollut niin paljoa myöhässä), ja päätettiin olla tällä
kertaa ajoissa vastassa! 😀 Tällä kertaa lentokentällä oli todella
paljon porukkaa ja myös toinen host perhe oli odottamassa omaa
saksalaista vaihtariaan. Todella erilainen tilanne verrattuna mun
saapumiseen parinkymmenen amerikkalaisen sotilaan kanssa tyhjälle
lentokentälle kaksi päivää aikaisemmin! Toivotettiin Lukas
tervetulleeksi kotiin, otettiin pari kuvaa ja suunnattiin kohti kotia.

Mulla on ollut todella mukava alku täällä, ja huomaan, että hostperhe
tekee kaikkensa tehdäkseen meidän olon kotoisaksi. Kaikki tää vaatii
vaan vähän totuttelua. Oon päässyt tutustumaan jo mun tulevaan
tanssiperheeseen ja kaikki vaikuttavat tosi innostuneilta saadessaan mut
ja Lukaksen mukaan tanssikuvioihin! Tietenkin mulla on vähän
koti-ikävä, mutta se kuuluu asiaan ja uskon, että tuun nauttimaan mun
vuodesta täällä todella paljon, ja tiedän mun suomiperheen odottavan mua
kotona, kun palaan takaisin.

Kenzie, minä ja hostäiti Marti



Uusimmat blogit

04.03.2015 Florida Lue lisää »
26.02.2015 Eroja Lue lisää »
28.02.2014 Berlin Lue lisää »
22.12.2011 Lue lisää »

    Vaihto-oppilaita maailmalla