Uuden elämän alku Ranskassa

27.09.2013 YFU

Paula, Ranska

Mulle vaihtovuosi on ollut pitkäaikainen unelma, oon jo vuosien ajan tiennyt lähteväni. 28.8, neljä viikkoa sitten, aloitin unelman toteuttamisen Ranskassa pienessä kylässä Alppien lähistöllä. Alku täällä ei ole ollut ihan helppo, mutta kivaa on ollut enkä kadu lähtöä yhtään, päinvastoin! Tää on ehdottomasti parhaimpia päätöksiä mitä oon tähän mennessä tehnyt.

Mulla on tavallaan kaksi perhettä, koska mun host-vanhemmat on eronnu. Muutan viikoittain mun samanikäisen siskon kanssa talosta toiseen, oltiin ekat kaksi viikkoa äidillä ja nyt toiset kaksi viikkoa on vietetty isällä, mutta tän jälkeen ollaan aina vaan viikko yhdessä paikassa. Ensimmäinen muutto oli vaikea, olin just tutustunu host-äitiin ja asettunut taloksi kun olikin jo aika vaihtaa paikkaa. Host-isä osoittautui kuitenkin yhtä mukavaksi kuin host-äiti, ja vaikka toivoisinkin olevani läheisempi host-siskon kanssa, niin kaikki tuntuu rullaavan oikeen hyvin. Oon järjestelmällinen ihminen, joten arjen suunnittelu ja aikataulutus eivät tunnu ylivoimaisilta.

Iloisia YFU:n edustajia pariisin kentällä

Täytyy myöntää, että välillä toivoisin olevani esimerkiksi Amerikassa vaihdossa, koska ranskan kieli ei oo ihan helpoimmasta päästä ! Oon opiskellut ranskaa kolme vuotta, ja kyllähän mä oon kuukaudessa saanut rohkeutta puhumiseen ja ymmärrän paremmin, mutta silti tuntuu turhauttavalta kun ei pysty ilmaisemaan itseään kunnolla. Oon onnekas, sillä kaikki mun perheenjäsenet osaa englantia (itse asiassa host-isä on mennyt uudestaan naimisiin amerikkalaisen naisen kanssa), mikä on näin alun kannalta hyvä. Host-äiti puhuu mulle pelkästään ranskaa, mutta host-isän kanssa on puhuttu nyt paljon englantia. Se on helpottanut tutustumista, mutta jatkossa aiotaan hoitaa asiat ranskaksi. Lisäksi mun koulussa on paljon vaihtareita, 5 mun lisäksi YFU:lta ja sit AFS:n kautta pari jne. Näistä ihmisistä on tullut mulle tosi tärkeitä, ollaan kaikki samassa tilanteessa samojen ongelmien ja onnistumisten kanssa. Oon myös tutustunut mun luokkalaisiin, tuntuu että kaikki on valmiita auttamaan mua jos vaan sitä pyydän.

Näkymä host-isän portilta. Näihin maisemiin ei vaan totu.

Voin sanoa että välillä tulee hetkiä, jolloin ei vain jaksaisi yrittää tai toivoisi että asiat hoituisi yhtä helposti kuin Suomessa. Ei ole helppoa, kun kaikki rutiinit muuttuvat. Itse otan tämän vuoden kuitenkin haasteena, ja vaikeina hetkinä ajattelen että erilaisuuden vuoksihan tänne tultiin. Ensimmäiset kuukaudet ovat varmasti ne vaikeimmat, ja parin kuukauden kuluttua ranska sujuu paremmin ja oon tottunut muuttamaan paikasta toiseen. Sitä odotellessa nautin uskomattomista maisemista, croissanteista ja siitä ilosta, joka syntyy arjen pienistä onnistumisista.

Mun ranskalaistumista voi seurata osoitteesta http://passengerpaula.blogspot.fr/



Uusimmat blogit

04.03.2015 Florida Lue lisää »
26.02.2015 Eroja Lue lisää »
28.02.2014 Berlin Lue lisää »
22.12.2011 Lue lisää »

    Vaihto-oppilaita maailmalla