isäntäperheeksi YFU

Vaihto-oppilaasta isäntäperheen äidiksi

Kesäkuussa Outin perheessä oltiin surullisia kun saksalaisen Pian vaihto-oppilasvuosi Suomessa päättyi. Pia oli perheen ensimmäinen vuosivaihto-oppilas. Perheenäiti Outi oli itse vaihto-oppilaana 30 vuotta sitten, ja hänen perheessään oli ollut myös kesävaihto-oppilaita. Hyvien omien kokemusten jälkeen perhe päätti ryhtyä itsekin isäntäperheeksi.

Outi kertoo Pian olleen positiivinen ja rohkea vaihto-oppilas, joka oli innostunut Suomesta ja oppi suomen kielen hyvin. “Maaliskuusta lähtien pystyimme käymään tavallisen arkikeskustelun suomeksi. Pialla oli hyvät sosiaaliset taidot ja hän sai helposti ystäviä.”

Ei supersuorittamiselle

Outi muistuttaa, ettei isäntäperheen tarvitse supersuorittaa vaihto-oppilaan takia, vaan tavalliset jutut riittävät. Vaihto-oppilaalle ei välttämättä tarvitse järjestää ohjelmaa tai pitää seuraa, sillä oppilas voi haluta olla myös itsekseen ja osaa hankkia omia kavereita itsekin.

On myös tärkeää, että aikuinen osaa olla teinin kanssa ja palata samalla takaisin oman teini-ikänsä tuntemuksiin, jotta ymmärtäisi oppilasta paremmin. Kaikki vaihto-oppilaan tunteet tai pohdinnat eivät välttämättä liity isäntäperheeseen, vaan ovat osa nuoren omaa pohdintaa, kasvua ja itsensä etsimistä.

Isäntäperheenä oleminen ei ole aina helppoa, ja kestää tottua, että talossa on vieras ihminen. Erityisen haastavaa on, ettei vaihtaria pysty heti komentamaan kuin omaa lastaan. Siitä huolimatta isäntäperheenä toimiminen antaa paljon.

Vuoden ehdoton highlight oli, että pääsin tutustumaan toisen maan ihmiseen tasolla, jota ei pysty kokemaan muuten

Joutsenia ja jokamiehenoikeuksia

Isäntäperheeksi Outi perheineen päätti ryhtyä, jotta he pääsivät vaihto-oppilaan kanssa katsomaan Suomea toisen silmin. Saksalaista Piaa ihmetytti esimerkiksi, miksi Suomessa bussipysäkillä ihmiset seisoivat metrin päässä toisistaan, mutta saunassa istuivat kylki kyljessä. Piasta oli myös upeaa luistella meren jäällä Naantalissa tai kävellä yksin metsässä.

Pia oli vaikuttunut siitä, että pääsi helposti metsään, vaikka poimimaan marjoja tai sieniä. Regensburgilainen Pia ei myöskään ollut aiemmin nähnyt, kun joutsenet lähtevät lentoon. “Vuoden ehdoton highlight oli, että pääsin tutustumaan toisen maan ihmiseen tasolla, jota ei pysty kokemaan muuten”, Outi Hirvonen toteaa.

Vaihtari käy normaalisti lukiota

Vaihtovuotenaan Pia piti muun muassa esitelmän historian tunnilla Saksan toisen maailmansodan historiasta ja sen käsittelystä nykyajan Saksassa. Outin mielestä vaihto-oppilaiden pitäisikin saada enemmän tunnustusta lukiokurssien suorittamisesta ja pärjäämisestä suomalaisessa lukiossa, jotta vaihto-oppilaat motivoituisivat koulunkäynnistä. Pia kirjoitti myös regensburgilaiseen lehteen jutun vaihtovuodestaan.

Yhteydenpito voi jatkua vuosikymmeniä

Outi pitää vielä kolmenkymmenen vuoden jälkeen yhteyttä vanhaan isäntäperheeseensä. Lentokentän tunnelmat Pian lähtöpäivänä olivat haikeat. “Pia saattaa tulla ensi vuonna lakkiaisten aikaan Suomeen ja käydä luokkakavereidensa juhlissa. Aika näyttää, millaiseksi yhteydenpitomme Pian kanssa jää.”

Similar Posts