| |

Vaihto-oppilaana Suomessa: Talvi

Pääset lukemaan alta, miten ranskalainen vaihto-oppilas Elodie selvisi vuoden pimeimmistä kuukausista. Suomen kielen oppimisen vaikeus ja koulunkäynnin hankaluus sen vuoksi alkoi turhauttamaan, pimeys väsytti paljon, ja mielialat vaihtelivat myös lähestyvän joulun vuoksi. Mutta Elodie pääsi myös maistelemaan ja valmistamaan erilaisia ruokia ja herkkuja, käymään monissa kivoissa paikoissa kuten Helsingissä, Porvoossa ja Tallinnassa, ja tapasi vaihtarikavereita Uuden vuoden kunniaksi Suonenjoella. Ensimmäiset revontulet, murtsikkahiihto, avantouinti, paljuilu, leffaillat ja lumienkelit järven jäällä piristivät, ja isäntäperheen tuella pimeästä ja alakulostakin selvittiin eteenpäin.

Elodie oli Suomessa vaihto-oppilaana 2023-2024. Hän kirjoitti vaihtovuodestaan blogia Ranskan YFU:lle, ja saimme kääntää blogin myös meidän sivuillemme. Voit lukea Elodien vaihtovuoden ensimmäisen blogin täältä ja toisen blogin täältä.

Marraskuu

ensimmäinen viikko:

Täällä aurinko alkaa laskea jo klo 16.30. Päivät lyhenevät. Sopeutuminen suomalaiseen rytmiin on minulle erittäin haastavaa. Tunnen itseni paljon väsyneemmäksi. Minulle on käynyt useita kertoja, että olen nukahtanut klo 16 kotiin tullessani, ja herännyt 2-3 tuntia myöhemmin. Puhun englantia paljon paremmin. Olen yrittänyt siis puhua enemmän suomea, mutta se on aika vaikeaa! Onneksi minulla on suomen oppitunteja kahdesti viikossa.

Kotitöitä ja ruuanlaittoa

Vaihto-oppilaana minun kuuluu auttaa kotitöissä, aivan kuten perheenjäsen. Joten yleensä jaamme kotityöt Siirin (hostsisareni) kanssa. Kerran viikossa suomalaiset vanhempani pyytävät minua myös laittamaan illallisen. Perjantai-iltana tai lauantai-iltana meillä on yleensä iso perheen ateria. Ja melkein joka viikko isäntävanhempani kysyvät minulta, haluanko tehdä kakun tai jonkin annoksen!

Ulkona kaverin ja perheen kanssa

Yhtenä iltana menin ulos Siljan (YFU-buddyni) kanssa. Tapasimme kaupungilla noin klo 17. Kävimme kahvilla, ja juttelimme esimerkiksi jouluperinteistä. Kävimme ostoksilla, sitten saatoin hänet asemalle.

Sen jälkeen odotin hostvanhempiani. He hakivat minut noin klo 20 ja menimme yhdessä illalliselle suomalaiseen ravintolaan. Olin yllättynyt, koska Ranskassa en koskaan ole ollut yksin ulkona klo 19.00 jälkeen.

Täällä tunnen oloni turvallisemmaksi. Kaikissa suuremmissa kaupungeissa on tietenkin alueita, joita on hyvä välttää, mutta täällä niitä on vähemmän. Kun menen isäntäperheeni kanssa ravintolaan, minun ei tarvitse maksaa, koska perheeni ei vaadi minua maksamaan annoksestani.

Viikko 2:

Koulunkäynti turhauttaa

Tein ranskan sanatestin. Siinä kysyttiin sanastoa tutkinnoista ja yliopistosta. Oli erittäin turhauttavaa, koska en muistanut kaikkea, etenkään yliopisto- ja työelämän aiheista. Noin viidestäkymmenestä sanasta muistin vain noin kymmenen.

Tälle jaksolle valitsin matematiikan. En ole vahva matemaattisissa aineissa, mutta en halunnut menettää kaikkia Ranskassa oppimiani matemaattisia käsitteitä. Luulin valinneeni keskitason matematiikan kurssin. Mutta sitten tajusin, että taso oli korkeampi. Matematiikan kurssi on suomeksi, joten se ei todellakaan ole helppoa. Jälleen olin hyvin turhautunut, ymmärsin vain puolet oppitunneista.

Host siskon syntymäpäivät

Siirille syntymäpäivälahjaksi en antanut hänelle lahjaa, mutta tein hänelle syntymäpäiväkortin.

Lauantai oli todella uuvuttava, oli Siirin synttärit. Vietimme päivän lounastaen ja illallistaen koko suvun kanssa (sedät, tädit, serkut, isovanhemmat), ja suomalaisvieraat saapuivat eri aikoihin. Joten päivän päätteeksi olin todella, todella väsynyt. Kun vieraat lähtivät, menin paljuun. Ranskassa kutsumme sitä ”le bain nordique”. Se on ulkokylpy, joka toimii sadevedellä.

Vesi lämmitetään 40 asteeseen pienellä puulämmitteisellä takalla. Palju on oikeasti tosi siisti juttu! Vaikka tuntuukin vähän, kuin nuudeleita keitettäisiin kattilassa, se tekee todella hyvää!

Seuraavana päivänä meille jäi paljon ruokaa jäljelle, joten söimme brunssin. Iltapäivällä menimme tapaamaan suomalaisia ​​isovanhempia.

Viikko 3:

Koeviikko

Minulla on koeviikko. Ensin minulla oli ranskan tentti. Se oli melko helppoa kielioppi- ja taivutusosioissa. Käännöksen tekeminen oli paljon vaikeampaa: ymmärsin sanoja, mutta en tarpeeksi, jotta ymmärtäisin koko lauseen.

Ranskan tentin jälkeen lähdin luistelemaan suomalaisten ystävieni kanssa. Ystäväni tuli meille kylään. Kun saatoin hänet kotiin, huomasin, että ulkolämpötila oli -19°! Se oli hyvin outoa: sieraimieni sisäpuoli oli jäässä, ilma oli kuivaa, joten oli vähän vaikea hengittää normaalisti, mutta siihen tottui.

Ensimmäiset revontulet

Näin ensimmäiset revontuleni. Se oli valkoinen revontuli, ei niin kuin ne, joita näemme televisiossa. Kävelin isäntäperheeni kanssa jäätyneellä järvellä. Pystyin tekemään lumienkelin järvellä. Paluumatkalla kävin kelkkailemassa. Minulla oli todella hauskaa, koska talon lähellä on iso rinne. Sain testata erilaisia ​​pulkkia.

Viikko 4:

Uusi jakso koulussa alkaa

Uuden jakson ensimmäisenä päivänä valitsin aineet, joita opiskelen koko lukukauden ajan. Valitsin historian, espanjan, englannin, urheilun (painoharjoittelun), tanssitunnit vanhojen tansseihin ja kuvataiteen. ”Vanhoissa” parini piti olla toinen vaihto-oppilas, Lotta. Mutta tänä vuonna tansseihin oli tulossa enemmän poikia kuin tyttöjä. Joten vaihdoin paria.

Myönnän, että tein asiat itselleni vaikeammaksi valitsemalla historian kurssin. Kurssi on täysin suomeksi, joten minun on käännettävä kaikki englanniksi tai ranskaksi. Ennen ensimmäisen tunnin alkua olin todella stressaantunut. Suomalainen opettajani ei tiennyt, että hänellä oli ranskalainen opiskelija. Joten menin tapaamaan häntä tunnin lopussa, esittelin itseni ja kerroin hänelle, etten puhu vielä paljon suomea. Tuntuu oudolta, että valitsin tämän kurssin, vaikka en puhu hyvin suomea. Uskon kuitenkin, että historian tunnit voivat auttaa minua ja pakottaa minut oppimaan suomea.

Kuntosalitunnit ovat pienryhmissä, jolloin opettaja ehtii huomiaan meitä paremmin. Opettaja on todella mahtava, koska hän puhuu enemmän suomea minulle, kuin muut opettajat. Hän artikuloi erittäin hyvin puhuessaan, eikä puhu liian nopeasti, jotta voin ymmärtää, mitä hän sanoo. Jos en todellakaan ymmärrä, hän selittää sen meille englanniksi.

 Tämä jakso tuntuu tosi hankalalta, koska koulu loppuu minulla melko myöhään. Myös siksi, että esimerkiksi englannin tunnilla uusien sanojen kohdalla minun täytyy ensin kääntää ne ranskaksi ja sitten opetella suomeksi.

Espanjan tunneilla on yksinkertaisempaa. Espanja ja ranska ovat suhteellisen samanlaisia ​​kieliä. Joten voin arvata ja ymmärtää sanastoa helpommin.

Mielialat vaihtelevat

Vuoden viimeisen suomenkielinen tunnin jälkeen pyysin isäntävanhemmiltani lupaa mennä syömään sushia ystävieni kanssa. Tällä kertaa minä maksoin itse, koska kävin ulkona ystävieni kanssa, eikä se koskenut isäntäperhettäni.

Tässä kuussa väsymyksen, kylmän, lyhenevien päivien (pimeä tulee yhä aikaisemmin) myötä olen todellinen tunteellinen, mielialani toimii kuin jojo: sellaista on vaihto-oppilaan arki. Minulla oli todella hauskoja ja mukavia hetkiä.Koin myös paljon stressiä ja epäilyksiä. Toivon, että voisin oppia suomea nopeammin. Se on erittäin vaikea kieli oppia, ja on turhauttavaa, kun ei voi sanoa mitä haluaa luonnollisella tavalla. En luovuta, päinvastoin, pyysin isäntäperhettäni puhumaan minulle vain suomeksi, he auttavat minua paljon. He puhuvat minulle vielä vähän englantia, mutta vähennämme sitä vähitellen. Ja yritän enemmän puhua suomea.

Joulukuu

Koulu

Aloitin toisen vuoden lukion tanssitunnit joissa harjoittelimme ”Wanhojen tansseihin”. Osallistuin joulukirkkoon lukion kanssa. Lukion kuoro lauloi useita joululauluja, uskonnollisia ja muunlaisia. Rehtori piti puheen ja luovutti todistukset kaikille viimeisen vuoden opiskelijoille henkilökohtaisesti. Kaikki opiskelijat kävelivät hakemaan ne edessämme. Tajusin, että joulu on tulossa joulukuun 20. päivänä juuri ennen Pikkujouluja (joulujuhlaa oman luokan kanssa). En mennyt, koska en tuntenut oloani kovin iloiseksi. Tajusin, etten vietä joulua vanhempieni kanssa. Saadakseni oloni vähän paremmaksi kävin kävelyllä, ja kotiin päästyään puhuin hostäitini, Sarin kanssa, se teki hyvää.

Ystäväni

Viimeisenä päivänä ennen joululomaa, jumalanpalveluksen jälkeen, menin ystävieni kanssa syömään pikaruokaravintolaan. Joulukuun 27. ja 28. päivänä kävimme isäntäperheeni kanssa, Tallinnassa, Virossa. Kävin 29. päivänä Suonenjoella, hieman pohjoisempana, tapaamassa kahta vaihto-oppilasystävää. Vietin jopa uutta vuotta heidän kanssaan, se oli poikkeuksellista!

Isäntäperheen kanssa

1. joulukuuta katsoin Frozen 2:n Iriksen ja Siirin kanssa, se on joulun perinne isäntäperheessäni. Vierailin pikkukaupungissa nimeltä Porvoo Iriksen, Siirin ja Sarin kanssa. Se on erittäin turistinen kaupunki joulun aikaan. Erityisesti joulumarkkinoiden ansiosta. Tässä kaupungissa on myös paljon pieniä kauppoja, joista on mahdollista ostaa matkamuistoja ja joululahjoja.

Katsoin perheeni kanssa tyypillistä suomalaista elokuvaa suomeksi syödessäni pizzaa. Se on jouluelokuva, sen nimi on suomeksi ”Joulutarina” ja ranskaksi ” conte ou récit de noël”.

Joulukuun puolivälissä kävin Jounin ja Siirin kanssa hakemassa metsästä joulukuusen. Sitten muutama päivä myöhemmin koristelin sen Siirin kanssa.

Eräänä viikonloppuna kävin Helsingissä tapaamassa suomalaista setääni ja tätiäni, sekä heidän kahta pientä tyttöään. Minulla oli mahdollisuus vierailla Helsingin kirkossa, käydä ostoksilla, vierailla taidemuseossa ja joulumarkkinoilla. Kävin myös isoäitini luona. Setäni ja tätini tuntevat myös pienen ranskalaisen leipomon, joten minulla oli ilo käydä myös siellä.

Vähän kulttuuria

Ranskassa, kun on vähänkin lunta, kaikki pysähtyy: junat, bussit ja jopa autolla liikkuminen on monimutkaista. Suomessa on talvella paljon lunta. Varsinkin tänä vuonna, jolloin lunta on enemmän kuin aikaisempina vuosina. Kun Suomessa on paljon lunta, junat, bussit ja autot kulkevat edelleen. Suomessa, jos lunta on paljon, lunta joutuu työntämään sivuun isolla ”lumikola”-nimisellä lapiolla pienten polkujen raivaamiseksi.

Joulukuun 6. päivä oli hyvin erityinen päivä, koska se on Suomen kansallispäivä, suomeksi ”hyvää itsenäisyyspäivää” ja tänä vuonna isäntäperheeni sanoi myös: ”onnea 106-vuotias Suomi”.

Itsenäisyyspäivänä laitamme Suomen lipun salkoon pihalla. Keskipäivällä oli erityistä ohjelmaa kansallispäivän kunniaksi ja meillä oli iso perheen ateria.

Jotain perinteitä

Itsenäisyyspäivänä leivoimme Siirin kanssa joulukeksejä, ”pipareita”. Ikkunan eteen sytytettiin kaksi sinistä kynttilää. Se on perinne, jota luulen koko Suomen noudattavan. Yleensä sytytetään kaksi sinistä kynttilää, tai yksi sininen ja yksi valkoinen, ja joskus on jopa sinivalkoisia kynttilöitä.

Iris teki tarjottimen, jossa oli paljon erilaisia välipaloja, ja katsoimme televisiosta ohjelmaa, jossa julkkikset kulkivat presidentin ja hänen vaimonsa eteen kättelemään. Tämä ohjelma kestää yli kolme tuntia, se on hyvin pitkä.

Hyvää joulua

Joulukuun 24. päivänä menimme aamulla isovanhempieni luokse. Söimme riisipuuroa heidän kotonaan. Tätä syödään perinteisesti joulupäivänä ja katsoimme jouluelokuvan. Riisipuuroon laitetaan yleensä manteli tai rusina ja sen löytäjä saa onnea. Sitten menimme kirkkoon laulamaan lauluja isovanhempieni kanssa. Iltapäivällä valmistimme illallisen yhdessä.

Ja illalla avasimme lahjat. Sinä iltana menimme myös aikaisin nukkumaan, noin klo 22.00. 25. päivänä meillä oli vieraita ja söimme edellisen päivän jäännöksiä. Kuten olette ymmärtäneet, joulu Suomessa tarkoittaa ison aterian valmistamista, jonka syömme perheen ja ystävien kanssa vähintään 3 päivän ajan.

Tammikuu

Kuukauden ilmaisu uudelle vuodelle

”Hyvää uutta vuotta”, joka tarkoittaa ranskaksi ”Bonne année ”!

Koulu: tenttiviikko

Tein englannin, espanjan ja historian kokeet. Kaiken kaikkiaan kokeeni sujuivat hyvin. Tenttini oli jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa koostui kysymyksistä, joihin vastasin suomeksi ja englanniksi. Toinen osa oli essee. Esseen osalta minulla ei ollut tarpeeksi tietoa vastatakseni suomeksi, olin erittäin turhautunut, koska kirjoitin esseen englanniksi.

Jatkoin suomen oppitunteja koulun ulkopuolella, koska minulla ei ollut yhtään oppituntia koko joulukuun aikana. Minulla on suomen oppitunteja kahdesti viikossa. Oppitunnit kestävät 2h30min. Viikon ensimmäinen tunti on etänä, ja toinen tunti toisessa lukiossa.

Ystävät

Kävin tammikuun 1. päivän iltana ystävieni kanssa uimassa avannossa. Se oli todella upea kokemus! Aluksi veteen mennessä on kylmä, mutta vedestä noustessa ilma lämmittää! Jälkeenpäin saunassa käyminen tuntuu vähän oudolta. Se on hyvin monimutkainen selittää, mutta henkilökohtaisesti pidin siitä. Kävin kahvilassa vaihto-oppilasystävän kanssa. Hän tulee Chilestä. Näimme toisemme viimeisen kerran, koska hän oli vaihto-oppilaana vain 6 kuukautta.

Isäntäperhe

Lomalla vahdin Siirin kanssa pieniä serkkujani.

Kävimme vierailemassa isäntäperheeni kanssa järvellä, johon joku mies piirtää luistimillaan kuvioita joka vuosi. Kävimme retkellä myös järven ympärillä olevassa metsässä, siemailimme kuumaa suklaata ja lähdimme takaisin kotiin.

Kokeilin ensimmäistä kertaa murtomaahiihtoa. Pidin sitä aluksi hieman monimutkaisena, mutta ajan myötä se helpotti.

Vähän kulttuuria

Uudenvuodenaattona, yleensä keskiyöllä, Ranskassa juomme lasillisen samppanjaa. Mutta tänä vuonna uutena vuotena join lasillisen kuohuvaa omenamehua, jossa lisäsimme koristeeksi jäisen marjan. Ohjelmassa oli myös konsertti, jossa oli suomalaisia laulajia, ja konsertin lopussa laskettiin sekunteja vuoden vaihtumiseen.

Midari, puolen välin valmennus

Vuoden puolivälissä tapasimme kaikki Suomessa olevat vaihto-oppilaat. Tämä on tärkeä ja pakollinen valmennus kaikille vaihtareille. Valmennus kestää koko viikonlopun. Viikonlopun aikana meillä oli useita työpajoja. Lempityöpajani oli ”deep talk”. Tässä työpajassa vastattiin kaikkiin meitä kiinnostaviin kysymyksiin. Edellisenä päivänä saimme kirjoittaa asioita, mitkä meitä Suomessa kiinnosti ja mihin halusimme saada vastauksen, ja laitoimme ne laatikkoon. Työpajan aikana henkilökunta vastasi kaikkiin kysymyksiin.

Lisää artikkeleita