Japani
Kolme syytä lähteä vaihto-oppilaaksi Japaniin
- Nykypäivän Japani on vastakohtien yhdistelmä – sekoitus itää ja länttä, uutta ja vanhaa. Vaihto-oppilaana sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus tutustua syvällisesti tähän uskomattomaan maahan.
- Osa asioista tuntuu kovin tutuilta, mutta yhtäkkiä huomaat olevasi keskellä täysin erilaista, kiehtovaa kulttuuria. Japani yllättää joka päivä!
- Sujuva japani ja maan kulttuurin ymmärrys vievät sinut pitkälle.
| Ohjelma | Ohjelman pituus | Ikäraja | Hinta | Lähtöaika |
|---|---|---|---|---|
| YFU | Lukuvuosi* | 2.4.2006-1.4.2009 | 13 700 € | Maaliskuu 2024 |
| YFU | Syyslukukausi | 2.4.2006-1.4.2009 | 9 900 € | Elokuu 2024 |
Minkälainen kielitaito minulla pitää olla?
Vaihtoon lähtevällä ei tarvitse osata japania, mutta vaihto alkaa paremmin kun hallussa on vähintään alkeet.
Japanin YFU järjestää koko vaihtovuoden ajan japanin kielen opetusta Kumon metodilla. Opetus sisältyy vaihtovuotesi hintaan. Tasoryhmäsi määräytyy lähtötestin mukaan.
Mitä muuta minun olisi hyvä tietää?
Japanin kouluvuosi alkaa huhtikuussa, jonka vuoksi lukuvuosi vaihto alkaa maaliskuun loppupuolella. Lukuvuosivaihto päättyy tammikuussa.
Lukukausivaihto kestää joko maaliskuusta elokuuhun, tai elokuusta tammikuuhun.
Kasvissyöjiä tai vegaaneja ei voida hyväksyä ohjelmaan.
Muut kulut
Koulussa käytetään koulupukua. Ylimääräiset pukuun kuuluvat asusteet, kuten kengät, sukat, paidat, solmiot, koulun liikunta-asu tulee maksaa itse.
Lue, mitä vaihto-oppilaalta vaaditaan
Mitä vaihtovuoden aikana tapahtuu?
Saatat viettää vuoden sykkivässä metropolissa tai tyypillisessä japanilaisessa talossa perinteisemmällä maaseudulla. Koulu alkaa huhtikuussa.
Lähdet Japaniin maaliskuussa ja palaat Suomeen tammikuussa. Japanissa osallistut hauskaan ja hyödylliseen saapumisvalmennukseen, jossa tapaat vaihto-oppilaita eri maista, opit japanin kieltä ja tutustut paremmin paikalliseen elämäntapaan. Vuoden keskivaiheilla pääset vielä puolivuosivalmennukseen ja vuoden lopussa kotiinpaluuvalmennukseen.
Asiapitoisen sisällön lisäksi valmennuksissa ja seminaareissa pidetään hauskaa. Ne ovat mainioita tilaisuuksia tavata toisia vaihto-oppilaita ja solmia elinikäisiä ystävyyssuhteita. Lisäksi Japanin YFU ja koulut saattavat järjestää omakustanteisia retkiä tai pidempiä matkoja vuoden aikana.
Koulunkäynti
Japanilaiseen koulusysteemiin on otettu mallia USA:sta, ja menee 6-3-3-4-mallin mukaan. Koulu aloitetaan kuusi vuotiaana, ja ala-astetta käydään kuusi vuotta, jonka jälkeen siirrytään 3 vuotta kestävälle yläasteelle. Yläasteen jälkeen lukiota käydään kolme vuotta, ja yliopistoa neljä vuotta. Kouluvelvollisuus kestää ensimmäiset yhdeksän vuotta. Koulu on suomalaista koulua tiukempi ja konservatiivisempi. Suurimmassa osassa kouluja käytetään koulupukuja. Kosmetiikka, korut, lävistykset, parta ja hiusten värjääminen on kiellettyä. Vaihto-oppilaat menevät joko lukion ensimmäiselle tai toiselle luokalle.
Kouluissa on erilasia klubeja, joissa voi harrastaa esimerkiksi kendoa, jalkapalloa, laulamista tai kalligrafiaa. Harrastukset ovat hyvä tapa saada kavereita, rentoutua koulun jälkeen, ja oppia uusia asioita.
Japanilainen perhe-elämä
Japanilaiset perheet ovat läheisiä, mutta tekevät harvoin asioita yhdessä. Työssäkäyvät perheenisät, “Otousanit” tekevät pitkiä päiviä, ja perheenäidit, “Okaasanit” huolehtivat kodista ja perheestä, ja saattavat lisäksi käydä töissä. Perheen lapsilla on kiire koulutehtävien, erilaisten harrastusten ja kokeisiin valmistautumisen kanssa. Sunnuntaisin perheellä voi olla enemmän yhteistä aikaa.
Japanilaiset eivät osoita tunteitaan toisiaan kohtaan halaamalla, vaan käyttävät sanoja ja kumarruksia. Kohteliaisuudet kuten “Arigato” tai “Arigatou Gozaimasu” on tärkeä muistaa. Lapset ja teinit ovat vanhempien vastuulla, ja on hyvin tärkeää noudattaa perheen antamia neuvoja, koska yhteisö pitää vanhempia vastuussa myös vaihto-oppilaan käytöksestä ja asenteesta. Kotiintuloajat ja muut säännöt voivat tuntua tiukoilta, ja perhe suojelevalta.
Tyypillinen japanilainen ruoka koostuu kulhollisesta riisiä, misokeitosta, pienestä annoksesta lihaa tai kalaa, ja erilaisista vihanneksista, jotka kaikki syödään tikuilla. Nuudelit ovat myös yleisiä. Okaasan saattaa herätä aikaisin aamulla valmistamaan evääksi otettavan lounaan, “obentou:n”.
