Norja
Kolme syytä lähteä vaihto-oppilaaksi Norjaan
- Onko norjalaisen lukion meno samanlaista kuin Skam-sarjassa? Nyt on tilaisuus testata, ja pian pystyt ymmärtämään myös sarjan hahmojen sanontoja paremmin! Ehkä pystyt vaihtovuoden jälkeen kahlaamaan myös Karl Ove Knausgårdin kirjat läpi norjaksi.
- Henkeäsalpaavan upeat maisemat ja ystävälliset ihmiset. Norjalaiset rakastavat retkeilyä ja mökkeilyä, joten jos nautit ulkoilusta, vuorista ja vuonoista, tämä on sinun maasi. Myös Pohjois-Norja ja Lofoottien saariryhmä kannattaa kokea.
- Suomalaisen on helppo sopeutua elämään toisessa Pohjoismaassa, ja skandinaavisen kielen oppiminen kannattaa.
Hyvä tietää
Kielitaito
Vaihto-oppilaan tulee olla motivoitunut opettelemaan norjan kieltä. Sitä ei tarvitse kuitenkaan osata etukäteen.
YFU Norja ei järjestä erikseen norjan kielen kurssia. Vaihto-oppilas voi osallistua sellaiselle itsenäisesti, omalla kustannuksellaan. Jotkut koulut tarjoavat vaihto-oppilaille ilmaisia norjan tunteja. YFU Norja toivoo vaihto-oppilaiden opiskelevan itsenäisesti norjan kielen alkeita esimerkiksi Duolingon avulla.
Englanninkielen tulee olla perustasolla.
Erikoisruokavaliot
Kasvissyöjät ja vegaanit voidaan hyväksyä, jos erityispaikkoja on jäljellä, ja he pitävät huolen omasta ruokavaliostaan.
Lue, mitä vaihto-oppilaalta vaaditaan
Vaihto-oppilaana Norjassa
Norjan kouluissa on jaksojärjestelmä, kuten Suomessa, ja usein laaja valikoima valinnaisaineita. Lukio-opiskelijoilta edellytetään itsenäisyyttä ja vastuullisuutta, ja isäntäperheet arvostavat vaihto-oppilaan motivaatiota oppia norjaa. Vaikka Norja ja Suomi saattavat vaikuttaa aluksi hyvin samankaltaisilta, maissa on useita eroja – esimerkiksi Norjan kansallispäivä 17.5. on suuri, koko maan kattava syntymäpäiväjuhla, jolloin paikalliset ulkoiluttavat kansallispukujaan, lapset juhlivat paraatissa ja lukion viimeistä luokkaa käyvät nuoret ajelevat Skamista tutuissa russebusseissa koulun päättäjäisten kunniaksi. Talviolympialaiset ja hiihto ovat Norjassa vielä isompia asioita kuin Suomessa, ja voit löytää itsestäsi vaihtovuoden aikana pienen hiihtofanin!
Lähdet Norjaan elokuussa ja palaat Suomeen kesä-heinäkuussa. Norjassa osallistut hauskaan ja hyödylliseen useamman päivän mittaiseen saapumisvalmennukseen, jossa tapaat vaihto-oppilaita eri maista, opit norjan kieltä ja tutustut paremmin paikalliseen elämäntapaan. Vuoden keskivaiheilla pääset vielä puolivuosivalmennukseen ja vuoden lopussa kotiinpaluuvalmennukseen.
Asiapitoisen sisällön lisäksi valmennuksissa ja seminaareissa pidetään hauskaa. Ne ovat mainioita tilaisuuksia tavata toisia vaihto-oppilaita ja solmia elinikäisiä ystävyyssuhteita. Lisäksi Norjan YFU ja alueesi vapaaehtoiset saattavat vuoden aikana järjestää maksullisia retkiä ja matkoja. Viime vuosina vaihto-oppilaat ovat päässeet omakustanteisille retkille norjalaisiin lumiluoliin, joissa on mahdollista yöpyä yksi yö, ja Pohjois-Norjaan, jossa voi bongata revontulia. Retkien osalta muutokset ovat mahdollisia.
Koulunkäynti
Opiskelu on hyvin tärkeää norjalaisille. Norjalainen koulusysteemi muistuttaa suomalaista lukiota. Oppilailla tulee olla kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Oppilaan oletetaan ottavan vastuuta omista opinnoistaan. Toisella asteella opiskelevat nuoret voivat itse valita haluamansa aineet: kielet (englanti, saksa, ranska tai espanja), matematiikka, tiede, historia, maantiede, filosofia, sosiaalitieteet, talous ja uskonto. Joissain kouluissa voi opiskella myös taiteita, liikuntaa ja musiikkia. YFU:n vaihto-oppilaiden tulee valita vähintään 25 oppituntia viikossa. Vaihto-oppilaiden tulee osallistua tunneille, hankkia tarvittavat koulukirjat ja osallistua kokeisiin kuten muut koulun oppilaat.
Kouluissa ei järjestetä kovin paljon koulun ulkopuolista harrastustoimintaa. Harrastuksia järjestävät eri yhteisöt ja seurat.
Suurimmassa osassa kouluja käytetään kannettavia tietokoneita. Vaihto-oppilas voi vuokrata koulultaan tietokoneen, tai tuoda omansa mukanaan.
Vaihto-oppilaan tulee maksaa mahdolliset koulumatkaan liittyvät kulut, jotka ovat arviolta 200-800 NOK / kk.
Norjalainen perhe-elämä
Isäntäperheet voivat asua maaseudulla, tai pienissä tai suurissa kaupungeissa. Suurinosa Norjaa on maaseutumaista aluetta ja vähän asuttua, joten vaihto-oppilaan tulee valmistautua siihen, että isäntäperhe voi asua myös vähän asutulla alueella. Suurin osa vaihto-oppilaista saa isäntäperheen 5000 – 30 000 asukkaan pikkukaupungeista, tai vähän suuremmista 30 000 – 100 000 asukkaan kaupungeista.
Norjalainen elämäntyyli on kiireistä, kun jokainen perheenjäsen harrastaa ja käy koulussa tai töissä. Norjaan lähtevän vaihto-oppilaan tulee pystyä huolehtimaan itsestään ja toimia itsenäisesti, sekä osallistua kotitöihin. Isäntäperheet odottavat vaihto-oppilaan olevan kiinnostunut Norjasta ja oppimaan norjan kielen.
1/5 norjalaisista on maahanmuuttajia, ja osa isäntperheistä on myös maahanmuuttajataustaisia. Vaihto-oppilaat voivat asua isäntperheissä, missä toinen vanhempi on muualta. Perheiden tulee puhua norjaa vaihto-oppilaan kanssa, mutta kaikkien perheenjäsenten äidinkielen ei tarvitse olla norja.
Ainutlaatuinen YES-leiri Euroopan vaihtareille
Vaihto-ohjelman päättymisajankohdasta riippuen YFU:n Euroopan vaihto-oppilailla on vuoden lopussa mahdollisuus osallistua ikimuistoiselle Youth Empowerment Seminar -leirille, jolle kokoontuu yli 500 vaihtaria ja vapaaehtoista 20 eri maasta. YES, joka yhdistää oppimisen ja hauskanpidon, on mahtava tapa päättää vaihtovuosi. Leirillä on joka vuosi eri teema, jonka ympärille ohjelma rakentuu. YES-leiri pidetään Saksassa Berliinin lähellä Werbellinseessä. Viikon päätteeksi lennät kotimaahan yhdessä toisten suomalaisten vaihtareiden kanssa.
